28. helmikuuta 2010

Pestobroileria

Tätä ruokaa varten viimeinkin ostin kauan himoitsemaani parmankinkkua. Parmankinkku on ilmakuivattua kinkkua joka on tuotettu Italiassa Parman alueella. Kinkkua on kypsytetty vähintään 14-18 kuukautta ja sen omaleimaisen maun saa aikaan sioille syötettävä hera joka on jäänyt tähteeksi juustonvalmistuksessa. Parmankinkkua ei tarvitse kypsentää ja se onkin tyypillinen italialainen alkupala eli antipasto. Kinkku tarjoillaan ohuen ohuina viipaleina ja se syödään rasvoineen.

Parmankinkku oli itselleni loppujen lopuksi hieman pettymys - hintaansa nähden! Suussa kinkku maistui hyvältä, mutta nielaisun jälkeen suuhun jäi hieman tunkkainen jälkimaku. Voi olla että vasta viipaloitu kinkku saattaa maistua hieman herkullisemmalta kuin suojakaasussa pötköttänyt versio... Odottelen siis aitoa tuoretta!

Tämä ruoka meni hieman soveltamiseksi. Tarkoitus oli että broilerin rintafileisiin tehdään päälle viilto, viiltoon laitetaan pestoa ja aurinkokuivattua tomaattia suikaleina. Sitten filee kietaistaan parmankinkkuun ja paistetaan uunissa (ohje Maku-lehden numerosta 5/09). Aloin tehdä ruokaa ja huomasin ensin että broilerini olivat ohuita pihvejä joihin ei kyllä viiltoja oikeen saa tehtyä ja aurinkokuivatut tomaatitkin olin ottanut valmiiksi kuutioituna. Kääröjä näistä ei tullut mutta oli siltikin todella hyvää! Lisukkeena oli tagliatellea.



1 kg broilerin fileepihvejä
n. 1 dl pestoa (tai maun mukaan)
muutama aurinkokuivattu tomaatti
100 g parmankinkkua

1. Puolita broilerin pihvit ja asettele ne voideltuun uunivuokaan
2. Annostele jokaisen palan päälle pestoa ja aurinkokuivattua tomaattia suikaleina tai kuutioina
3. Aseta jokaisen palan päälle puolikas tai kokonainen siivu parmankinkkua ilmavasti
4. Kypsennä 200 asteessa 20-30 minuuttia

27. helmikuuta 2010

Pesto

Vihreä pesto on ollut sellainen kastike joka ei oikein ole suuhuni sattunut. Yleensä käytän punaista pestoa jossa on mukava tomaattinen säväys. Nyt ihan ensimmäistä kertaa tein aivan itse pestoa ja ah! Eipä muuta voi sanoa!! Yleiskoneella sen kurauttelin ja ensimmäisen ihanat elämykset tulivatkin siinä vaiheessa kun basilikan ja valkosipulin tuoksut kulhosta levisivät. Aivan huumaava tuoksu! Vaikka vasta iltaruuan olinkin syönyt kun pestoa seuraavaa päivää varten tein, oli aivan pakko keittää vielä spagettia ja maistella. Sanon vielä kerran että AH!

Kastikkeen tein googlailun ja kirjojen pläräilyn jälkeen alla olevalla tavalla. Tuosta annoksesta riitti maisteluun spagetin kera, pestobroileriin, bruscehttoihin ja dippikastikkeeseen (1 prk kermaviiliä ja pari rkl pestoa). Aamulla maistui suussa valkosipuli...



n. 2 dl valmista pestoa

1 ruukku basilikaa
1-2 valkosipulin kynttä
1,5 dl pinjansiemeniä
1 dl oliiviöljyä
1 dl parmesaania
suolaa ja mustapippuria

1. Nypi basilikan lehdet irti, kuori valkosipulin kynnet. Laita ne yleiskoneen hienonnuskulhoon.
2. Paahda pinjansiemeniä kuivalla kuumalla pannulla kunnes ne alkavat tuoksua. Lisää kulhoon. Hienonna
3. Valuta sekaan oliiviöljy, annan koneen käydä samalla
4. Raasta parmesaani ja sekoita basilika-seokseen. Mausta suolalla ja pippurilla

Voit valmistaa peston myös sauvasekoittimella tai huhmareessa survomalla.


Pestoa voi myös pakastaa vaikkapa jääpalamuotissa

26. helmikuuta 2010

Manteli(likööri)-suklaakakku

Anzkun kauha on tasan tänään kajautellut vuoden verran ohjeita jakoon! Vuosi on mennyt nopsaan kokkailun merkeissä ja paljon uutta on opittu. Kävijälaskuri raksuttaa mukavasti eteenpäin ja kokkailuinto on taas huipussaan tämän italia-teeman myötä. Synttäreiden kunniaksi tarjolla tänään Manteli-suklaakakkua! Ohje on otettu Leivontaherkut-kansiosta.



3,5 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
(0,25 tl suolaa - mikäli käytät suolatonta voita)
1,25 dl kaakaojauhetta
125 g huoneenlämpöistä (suolatonta) voita
2,5 dl sokeria
2 kananmunaa
1,5 dl maitoa
2 rkl mantelilikööriä (laitoin 2 tl manteliaromia)

täyte:
150 g mantelimassaa
100 g sulatettua voita
2 rkl mantelilikööriä (en laittanut)

pinnalle:
mantelilastuja

1. Sekoita kuivat aineet keskenään
2. Vatkaa voi ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi ja lisää joukkoon kananmunat
3. Kaada maito vaahtoon. Lisää joukkoon jauhoseos ja likööri ja sekoita tasaiseksi
4. Valmista täyte: raasta mantelimassa karkeaksi raasteeksi. Sekoita raaste, voi ja likööri tasaiseksi. (Tämä ei ollut mikään helppo homma! Eivät vaan millään meinanneet sekoittua! Tarvittiin paljon lihasta ja katkennut vispilä... Ehkä tämäkin olisi pitänyt tehdä sähköisesti!)
5. Voitele ja jauhota noin 1,5 litran vuoka ja kaada puolet taikinasta vuokaan. Levitä päälle täyte ja kaada sen päälle loput taikinasta. Koristele pinta mantelilastuilla
6. Paista 175 asteessa uunin keskiosassa 45 minuuttia (meidän uunilla viitisen minuuttia pidempään olisi ollut paikallaan!)

Munakoisoa ja parmesania - Melanzane alla parmigiana

Munkoisovuoan ohjeita tuntui löytyvän pilmin pimein. Tämä onkin klassinen pohjoisitalialainen ohje! Pieniä eroja ohjeissa (ja niiden nimissä) kuitenkin oli, vaikka munakoisoa ja tomaattia oli joka ohjeessa. Joissakin ohjeissa käytettiin parmesania, joissakin mozzarellaa (joissakin molempia!) ja jossakin ohjeessa tomaattikastikkeen sekaan oli lisätty porkkanaa ja selleriäkin. Eikös klassinen ruokalaji olekin sellainen jota on perinteisesti tehty joka puolella maata ja kaikilla on se oma ainoa oikea tapansa valmistaa sitä! :) Valitisin loppujen lopuksi Jamie Oliverin ohjeen kirjasta Jamie italiassa. Valinta oli oikein hyvä, kyllä Jamieen voi luottaa! Vaikka munakoiso ei lukeudu omiin suosikkiraaka-aineisiini niin tämä vei kyllä kielen mennessään! Ja koskapa munakoiso ei lukeudu monen muunkaan perheenjäseneni suosikkiraaka-aineisiin tein tällaisen miniversion ihan itselleni! Tämän kaverina söin riisiä ja broileria.



6 annosta

3 suurta kiinteää munakoisoa
oliiviöljyä
1 sipuli kuorittuna ja hienonnettuna
1 valkosipulin kynsi kuorittuna ja viipaloituna
1 rkl kuivattua oreganoa
2 tlk (à 400g) säilöttyjä luumutomaatteja (käytin tomaattimurskaa)
suolaa ja mustapippuria
tilkka viinietikkaa (laitoin punaista)
1 kourallinen tuoretta basilikaa (tarkoitus oli laittaa kuivaa, mutta en muistanut)
4 kourallista parmesaniraastetta
2 kourallista leivänmuruja
1 oreganonoksan lehdet (en laittanut)
150 g mozzarellaa

1. Kuumenna suuressa paistinpannussa kolme lorausta oliiviöljyä. Pane joukkoon sipuli, valkosipuli ja kuivattu oregano. Kypsennä 10 minuuttia kunnes sipuli pehmenee. Lisää joukkoon tomaatit ja keitä kokoon n. 15 minuuttia. Mausta suolalla ja pippurilla sekä viinietikalla. Lisää joukkoon myös basilika (jos käytät kuivattua, laita se oreganon kanssa yhtäaikaa). (Laitoin myös ripauksen sokeria). Soseuta halutessasi
2. Poista munakoisoista kannat ja viipaloi ne noin sentin paksuisiksi viipaleiksi. Paista tai grillaa viipaleet. (Jossain ohjeessa munakoisot oli leivitetty vehnäjauhoilla ennen paistamista, tein niin!)
3. Laita voidellun uunivuoan pohjalle ohuelti tomaattikastiketta, sitten parmesania ja sitten munakoisoviipaleita. Jatka samalla tavalla kunnes kaikki ainekset ovat vuoassa. Laita päällimmäiseksi tomaattikastiketta
4. Revi mozzarellasta paloja tomaattikastikkeen päälle. Murustele leipä ja sekoita siihen tuoreet oreganon lehdet. Ripottele seos päällimmäiseksi
5. Kypsennä 200 asteessa noin puoli tuntia

25. helmikuuta 2010

Kolmen juuston risotto

Nyt minä sen tein ja onnistuin!! Aivan täydellisen pehmeää ja täyteläistä risottoa! Risoton valmistaminen tuntuu ajatuksena jollain tapaa työläältä mutta ei se sitä loppujen lopuksi ole. Kyllähän se vaatii hieman läsnäoloa, mutta ruoka on kuitenkin valmiina n. 20 minuutissa - ja ilman suurempia esivalmisteluja tai pilkkomisia. Hyvän risoton salaisuus on hyvässä risottoriisissä ja ahkerassa sekoittamisessa. Saattaa olla että ainakin tämän ohjeen kohdalla runsain mitoin käytetyllä juustolla ja voillaki saattaa olla jotain osuutta asiaan! ;) Ohje on Jamie Oliverin ja se löytyy täältä. Risoton seurana söimme paistettua broilerin rintaa.



6 annosta

1 rkl oliiviöljyä
1-2 sipulia hienonnettuna
1-2 valkosipulin kynttä hienonnettuna
2-3 sellerin vartta hienonnettuna
400 g risottoriisiä (esim. arborio)
n. 2 dl valkoviiniä
1 litra kuumaa kanalientä
suolaa ja pippuria
100 g gruyere- tai appenzellerjuustoa (käytin ensimmäistä)
100 g taleggio-juustoa (tätä en käsiini saanut, laitoin Valion Forte-juustoa)
75 g voita
50 g parmesaania

1. Kuumenna öljy kasarissa tai kattilassa ja kuullota kasviksia viitisen minuuttia kunnes ne pehmenevät. Lisää riisi ja jatka kuullotamista 1-2 minuttia kunnes riisi muuttuu läpikuultavaksi
2. Lisää viini ja keittele hämmentäen kunnes se on imeytynyt riisiin
3. Lisää kauhallinen kanalientä kasariin. Lisää myös suolaa ja pippuria. Sekoittele kunnes kaikki neste on imeytynyt. Jatka kanaliemen lisäämistä kauhallinen kerrallaan huolella sekoitellen. Lisää uusi kauhallinen vasta kun entinen on kokonaan imeytynyt riisiin.
4. Kun kaikki liemi on lisätty, lisää raastetut tai paloitellut gruyere ja taleggio. Sekoittele hyvin että juusto sulaa
5. Nosta kasari pois levyltä. Lisää voi ja parmesaaniraaste. Sekoittele ja laita kansi päälle. Anna vetäytyä pari minuuttia ennen tarjoamista.

24. helmikuuta 2010

Tomaattikeitto pastan ja basilikan kera

Tämän ihanan pehmeän keitto-ohjeen löysin Suuresta pastakeittokirjasta. Esikoinen ihastui erityisesti tuohon simpukanmalliseen pastaan (Onko nää ihan oikeita simpukoita ollu joskus?). Hieman proteiinia lisätäkseni tarjosin tämän keiton kanssa katkarapuja ja jollekin nirsoille hk:n sinistä - sitä aitoa italialaista!;D Keiton kaverina oli myös uunituoreita grissinejä.



n. 750 g kypsiä tomaatteja
2 rkl oliiviöljyä
1 sipuli hienonnettuna
1 valkosipulin kynsi murskattuna
1 pieni punainen paprika hienonnettuna
1 l kana- tai kasvislientä
0,5 dl tomaattipyreetä
1 tl sokeria tai hunajaa
suolaa ja pippuria
kourallinen basilikan lehtiä
n. 200 g conchiglieta (simpukankuoripastaa)
(1 dl kermaa tai maustamatonta tuorejuustoa - ei kuulu alkuperäiseen ohjeeseen!)

1. Kalttaa tomaatit: tee pieni ristiviilto tomaatin päähän. Upota ne 1-2 minuutiksi kiehuvaan veteen ja sitten kylmään veteen. Kuori tomaatit ja pilko reiluiksi paloiksi
2. Kuumenna oliiviöljy kattilassa ja kuullota siinä sipuleita ja paprikaa noin 10 minuuttia. Lisää tomaatit ja jatka kypsentämistä toiset 10 minuuttia
3. Lisää liemi, tomaattipyree ja sokeri sekä suolaa ja pippuria maun mukaan. Pane kansi päälle ja anna kiehua hiljalleen 15 minuuttia.
4. Ota kattila pois liedeltä ja lisää basilikan lehdet. Soseuta keitto (tässä kohdassa huomasin että muutossa olin jonnekin hävittänyt sauvasekoittimen moottoriosan - miten se VOI olla mahdollistakaan!!). Pane taikaisin kattilaan ja kuumenna hiljalleen. Lisää lopuksi halutessasi kermaa tai tuorejuustoa
5. Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan. Valuta ja lisää keiton sekaan.
6. Tarjoa keiton kanssa hyvää leipää ja halutessasi katkarapuja (tai vaikka sit sitä hookoonsinistä...)

Grissinit

Italialaista leipäkulttuuria! Grissinit ovat leipätikkuja joita voidaan tarjota esimerkiksi alkupaloina ilmakuivattuun kinkkuun käärittynä tai vaikkapa keiton lisukkeena. Grissinit voivat olla kynän kokoisia kovia ja rapeita, kuten kautta maailman tarjottavat tikut usein ovatkin. Ne voivat olla myös leipämäisempiä ja pidempiä ja paksumpia kuten alkuperäiset torinolaiset grissinit (grissino torinese). Tämän torinolaisten grissinien ohjeen otin Glorian Ruoka&viini -lehden numerosta 64 (7/2009) ja tein puolikkaan annoksen. Lue lisää grissineistä ja niiden alkuperästä italialaisen luomugrissineitä valmistavan leipomon kotisivuilta!



5 dl maitoa
0,25 pkt tuorehiivaa
n. 12 dl vehnäjauhoja
1 tl suolaa
0,5 dl oliiviöljyä
1 dl basilikaa hienonnettuna (ripautin taikinaan kuivattua)
100 g parmesaanijuustoa
(3 valkosipulin kynttä)

lisäksi:
oliiviöljyä
sormisuolaa
parmesaanijuustoa

1. Lämmitä maito kädenlämpöiseksi ja liuota hiiva siihen. Alusta jauhot taikinaan vähitellen. Alusta taikina kimmoisaksi käsin tai koneella ja lisää joukkoon öljy ja suola. Vaivaa vielä muutama minuutti. Raasta parmesaani ja ota siitä 1/4 syrjään. Vaivaa basilika ja 3/4 parmesaaniraasteesta taikinaan. Voit maustaa taikinan myös valkosipulilla
2. Peitä taikinakulho leivinliinalla ja kohota tunnin verran. Painele taikina kokoon puolessa välin kohotusta
3. Kaada kohonnut taikina leivinpöydälle ja jaa se neljään osaan. Kauli jokainen taikinapala n. 15 x 25 cm:n kokoiseksi levyksi ja leikkaa jokainen levy pitkittäin kahdeksaksi suikaleeksi.
4. Rullaa tai pyörittele tangot yksitellen uunipellin pituisiksi tangoiksi ja jätä kohoamaan puoleksi tunniksi
5. Voitele kaksi ensin valmistunutta pellillistä grissineitä oliiviöljyllä. Ripottele pinnalle sormisuolaa ja parmesaaniraastetta. Paista 225 asteessa 15-20 minuuttia kaksi peltiä kerrallaan. Vaihda peltien paikkaa puolessa välin paistoa. Voitele, koristele ja paista myös kaksi jäljellä olevaa pellillistä samalla tavalla.

23. helmikuuta 2010

Tomaatti-mozzarellapasta

Italianviikkojen kokkailut alkoivat hyvin tyypillisissä eteläitalialaisissa tunnelmissa: tomaattia, basilikaa ja mozzarellaa. Tässä ruuassa yhdistyvät samat maut Pizza Margherita joka on saanut nimensä 1900-luvulla vaikuttaneen Italian kuningatar Margheritan mukaan. Hänen kunniakseen tehtyyn pizzaan laitettiin täytteeksi italian lipun värit - vihreä, valkoinen ja punainen. Tämä ruoka kannattaa tehdä kesällä kun tomaatit ovat kotimaisia, tuoreita ja makeita! Ruuan salaisuus on nimenomaan tomaattikastikkeessa. Chez Jasu on kunnostautunut tomaattikastikkeen teossa, hänen blogistaan kanattaa ideoita siihen käydä katsomassa! Tämä ohje on simppeli ja se on otettu Glorian Ruoka&Viini-lehden numerosta 58 (1/2009).



500 g penne-pastaa
250 g mozzarellajuustoa
1 dl parmesaanijuustoa
basilikaa

kastike:
4 valkosipulin kynttä
0,75 dl oliiviöljyä (en kyllä noin paljoa laittanut)
2 prk (à 400 g) säilöttyjä (kirsikka)tomaatteja
2 rkl hienonnettua oreganoa (laitoin 2 tl kuivattua)
1 tl sokeria (laitoin lisäksi vielä hunajaa)
ripaus suolaa
mustapippuria
(1 dl mustia oliiveja)
(1 tl pieniä kapriksia)

1. Aloita kastikkeen valmistamisesta: kuori valkosipulin kynnet ja kuullota niitä kokonaisia oliiviöljyssä sen aikaa että pinta alkaa hieman ruskistua
2. Lisää pannuun tomaatit liemineen ja mausteet. Anna hautua keskilämmöllä puolisen tuntia. Poista valkosipulit kastikkeesta ja lisää halutessasi oliiveja ja kapriksia
3. Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan. Valuta ja sekoita kastikkeen joukkoon. Hämmentele pari minuuttia.
4. Kuutioi mozzarella ja lisä se kastikkeeseen. Ohje ei kerro mihin parmesaani laitetaan - todennäköisesti ripotellaan pinnalle. Sekoitin senkin kuitenkin kastikkeen joukkoon. Koristele ruoka tuoreella basilikalla

22. helmikuuta 2010

Tuorepastaa - vol 1. (kaulin)

Innoissani italialaisesta ruuasta päätin nyt vihdoin kokeilla tuorepastan tekoa. Hieman extempore oli tämä kokeilu ja innostus... Ohjeen otin Suuresta Pastakeittokirjasta. Ohjeen mukaan taikinaan tuli 1 muna 100 grammaa jauhoja kohti. Halutessaan taikinaan voi lorauttaa tilkkasen oliiviöljyä ja ripauttaa ripauksen suolaa. Taikinan voi tehdä koneella tai käsin.



Otinpa siis esille jauholaatikkoni jonka pohjalta hintsusti sain mitattua 200 g jauhoja (hyvin siis valmisteltu ja suunniteltu tämä kokeilu) ja vieläpä ihan tavallisia jauhoja, eikä mitään erikoisempia durum-jauhoja. Munia lisäsin 2 kpl, hieman öljyä ja suolaa. Sittenpä vaan taikinakone laulamaan!

Ei onnistunut, taikina vaan pyöri pitki poikin kulhoa. Osa taikinasta oli klönttinä koukuissa ja osa muruina reunoilla. Kippasin taikinan siis pöydälle ja johan alkoi sujua! Taikina oli todella kimmoisa eikä tarttunut pöytään. Oikein helppoa käsitellä! Taikinaa piti vaivata ainakin 6 minuuttia ja sen jälkeen se jätettiin peitettynä lepäämään puoleksi tunniksi. Hyvin sujui!

Innokkaana sitten puolen tunnin jälkeen otin kaulimen käteeni ja aloin kaulita taikinaa kirjan ohjeiden mukaisesti. Taikina tuntui liian kovalta kaulittavaksi ja hiki hatussa sain töitä tehdä. Siltikin levyt jäivät liian paksuiksi - eli pastakone se on ostettava!! (Jos joku haluaa sopuhintaan luopua omastaan niin saa tarjotella! :) ).

Tein kuitenkin aikaansaamistani levyistä nauhapastaa ja farfalleja. Keittelin ne tuoreeltaan ja pyöräytin valkosipuli-chili-voiseoksessa pannulla. Maku oli oikein hyvä! Suutuntuma oli mukavan napakka! Mutta paksuahan se pasta oli. Enpä kuitenkaan lannistunut. Tuorepastaa - vol 2. on luvassa kyllä jossain vaiheessa - pastakoneella tai lihasvoimalla. Ja durum-jauhoja on nyt ostettu!

Anzku cooks Italian!



Olen jo pidemmän aikaa miettinyt että olisi kiva tutustua hieman systemaattisemmin eri maiden keittiöihin ja niiden erityispiirteisiin. Nytpä sitten päätin kokkailuinnon pitkästä aikaa iskettyä aloittaa tätä projektia tutustumalla itselleni mieluisampaan keittiöön eli italialaiseen keittiöön.

Italialainen keittiö tunnetaan luonnollisesti pastasta, pizzasta, oliiviöljystä ja tomaateista. Mutta onhan se toki paljon muutakin! Italialaisessa keittiössä itseäni viehättää erityisesti yksinkertaisuus: aineksia ja työvaiheita ei ole liikaa ja erityisesti monet pastat ovat kiireiseen arkeen mukavaa pikaruokaa.

Noin viikon verran kestäneen aktiivisen googlailun ja ruokaohjeiden etsimisen jälkeen olen nyt valmis aloittamaan tutkimusmatkani. Luvassa on melko paljon pastaa – niin kuin muutenkin meidän keittiössämme! Kasvisruuat eivät kovinkaan hyvin meidän miesväkeen uppoa, samoin mereneläviä kohtaan on melkoisia ennakkoluuloja ilmassa. Jotain kuitenkin maistellaan. Pyrin etsimään perinteisiä ruokalajeja ja perinteisiä ohjeita niihin, leivonnaisia ja jälkiruokia unohtamatta! Kokeiltavia ohjeita oli todella vaikea valita, oikeastaan suunnitellun italialaisen kuukauden sijaan olisi järkevämpää viettää italialainen vuosi!

Tietoa ja ohjeita olen ammentanut lehdistä, netistä ja pastakeittokirjastani. Laitan tarkempia lähteitä esille aina ohjeen yhteydessä. Pari uutta italialaishenkistä blogiakin löysin. Ensimmäinen onkin jo ruokahaasteista tuttu Keittiö Piemonten sydämessä, johon nyt vasta tutustuin hieman paremmin. Toinen ja samalla aivan uusi tuttavuus on Nina sul tagliere, joka kokkailee sujuvasti suomalaista ja italialaista! Suosittelen tutustumaan! Muitakin kivoja ruokaohjesivustoja löysin, esim. seuraavat:
jamieoliver.com – täällähän on vaikka mitä!
italianfoodforever.com
keittotaito.com

Tarkoituksenani on siis tutustua ja opiskella joten kaikki tieto, ideat ja vinkit otetaan ilomielellä vastaan!

Buon appetito!!

21. helmikuuta 2010

Ranskanpata

Nyt olen sitten rohkaistunut tätä naudan lihaakin valmistamaan muutaman oikein onnistuneen kokoliharuuan jälkeen. Ja onnistui jälleen! Lihasta tuli oikein mureaa ja koko padasta maukasta. Enkä vieläkään oikein ymmärrä mitä nyt teen eri tavalla kuin ennen. No, eipä sillä väliä, pääasia että nyt onnistuu!



1 pkt pekonia
1 rkl öljyä
500 g naudan paistisuikaleita
3 rkl vehnäjauhoja
1,5 dl vettä
1 sipuli
2 valkosipulin kynttä
purjoa
2 porkkanaa
2 rkl tomaattipyreetä
2 dl punaviiniä
1,5 tl suolaa
mustapippuria
1 tl timjamia
1 laakerinlehti

1. Paista ja valuta pekoni, paloittele uunipataan.
2. Ruskista naudanlihasuikaleet öljyssä. Sekoita joukkoon vehnäjauhot ja kaada sekaan vesi. Anna imeytyä hetki. Lisää pataan.
3. Kuori ja paloittele kasvikset ja lisää ne pataan. Lisää myös loput aineet ja sekoittele. Kypsennä uunissa 200°/1,5 tuntia

19. helmikuuta 2010

Currypyörykät

Taas on tehty lihapyöryköitä! Tuo on kyllä semmoista ruokaa joka uppoaa kaikille meidän perheessä (ja se on kyllä suorastaan ihme!). Vaihtelun vuoksi ja oman mielenterveytenikin kannalta välillä pitää saada vaihtelua perinteisiin pyöryköihin ja hieman iloa ja eloa tuohon arkiseen ruuanlaittoon. Tässä jälleen yksi vastaus siihen! Itse maustoin hieman kesysti pyörykät curryllä, tuo ohjeen 3 tl tuntui melko huimalta määrältä! Varmaankin n. 1,5 tl laitoin ja enemmän olisi saanut olla! Pullia pyöritellesäni mietin että raastettu omena olis saattanu olla tämän taikinan seassa melko hyvää...



1 dl korppujauhoja
2 dl ruokakermaa
1 sipuli
1 dl suolapähkinöitä rouhittuna
1 kananmuna
2 rkl tomaattipyreetä
3 tl currya
2 tl timjamia
1 tl suolaa
mustapippurirouhetta
700 g naudan jauhelihaa

Sekoita korppujauho kermaan ja anna turvota hetkinen. Lisää muut ainekset ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Kypsennä uunissa 175 asteessa reilu puolisen tuntia - pullien koosta tietenkin riippuen.

16. helmikuuta 2010

Juustokuorrutteiset jauhelihapihvit

Tässäpä jälleen helppo arkiruoka ja samalla hieman vaihtelua tavallisiin jauhelihapihveihin tai lihapulliin. Kuorrutteeksi voi käyttää juustoa oman maun mukaan tai vaikkapa ihan tavallista juustoraastetta. Juuston jämät saa helposti käytettyä tähän.



jauhelihapihvitaikinaa, esim. tällä ohjeella (käytin 700 g jauhelihaa ja tein siitä 9 pihviä)

kastike:
0,5 rkl öljyä
0,5 punainen paprika
1 sipuli
1 valkosipulin kynsi
1 tlk tomaattimurskaa
1 rkl vehnäjauhoja
0,5 dl vettä
loraus kasvisfondia
2 tl basilikaa
ripaus sokeria tai hieman hunajaa

kuorruttamiseen:
cheddarsulatejuustoa - tai muuta maun mukaan

1. Valmista jauhelihapihvitaikina, muotoile pihveiksi ja paista uunissa kypsiksi. Asettele uunivuokaan
2. Hienonna paprika ja sipulit ja kuullota niitä kattilassa öljyssä. Lisää loput kastikkeen ainekset ja keitä hetki. Kaada kastike vuokaan pihvien kaveriksi
3. Asettele juustoa jokaisen pihvin päälle ja kypsennä uunissa kunnes juusto on saanut kauniin värin

15. helmikuuta 2010

Laskiaispitko



Onhan sitä täälläkin tehty laskiaisen kunniaksi pullaa! Pirkan ideoimana tein minäkin nyt elämäni ensimmäisen pullapitkon. Kovinkaan kaunis ei tuosta yrityksestä tullut, mutta hyvältä se maistui!

No sittenpä päästäänkin tähän ikuisuuskysymykseen että mitä aidossa laskiaispullassa pitää olla välissä? Wikipedian mukaan täytteenä voi olla vaihtoehtoisesti mantelimassaa tai hilloa kermavaahdon kaverina. Meillä on perinteisesti syöty hillollisia laskiaispullia. Muistan kun jossain joskus lapsena sain maistaa mantelimassalla täytettyä laskiaispullaa ja ihastuin siihen kovasti. Äiti ei semmoista halunnut tehdä (no, ei sitten!!). Kumma kyllä miten ne lapsuuden kodin perinteet vaan siirtyvät, en oo itekkä kertaakaan mantelimassalla pulliani täyttänyt! (Jospa sitä ens vuonna räväyttäisi...)Pirkan ohjeen mukaisesti olisin tehnyt pitkoon hieman mantelista säväystä laittamalla päälle mantelilastuja ja kermavaahdon sekaan mantelijauhetta. No eipä niitä kumpaakaan tietenkään kaapissa ollut vaikka yleensä siellä aina pyörii joku pussin pohja. Hilloista valitsen ehdottomasti vadelman - joka tilanteeseen.

Pullataikinaa en kovinkaan hyvin osaa tehdä, joten en siinä asiassa käy ketään ohjeistamaan. Äiti tekee maailman parasta pullaa Sunnuntai-jauhopussin ohjeella. Mie en onnistu silläkä yhtä hyvin. Mutta kyllä tämä pitko siltikin tuli syötyä! :)

14. helmikuuta 2010

Seitiä pestokuorrutteella

Sattuipas kala olemaan uunissa ehkä viitisen minuuttia liian pitkään - hieman tummaksi meni pinta. Mutta ällön kuvankin uhalla tämä on kuitenkin postattava. On sen verran hyvää! Harvoin sei minulle maistuu mutta tässä ruuassa oli kyllä maut kohdallaan. Itse tykkään käyttää punaista pestoa, yhtä hyvin tähän käy vihreäkin pesto.



800 g pakasteseitä
1 tl suolaa
0,5 tl mustapippuria
n. 1 dl pestokastiketta
3 dl murennettua ruisleipää (hienonsin yhden ruispala-parin)

1. Asettele kalapalat uunipellille tai voideltuun uunivuokaan ja mausta pippurilla ja suolalla
2. Murenna leipä ja sekoita joukkoon pestokastike. Ohenna öljyllä, mikäli tahna on liian paksua
3. Jaa pestoseos kalapalojen päälle ja kypsennä uunissa 175 asteessa noin 25 minuuttia

13. helmikuuta 2010

Spagettia, chilitofua ja kikherneitä

Jopas pamahti mielenkiintoinen aihe kuukauden ruokahaasteeseen jota isännöi Herkku ja koukku. Aiheena tässä kuussa on tofu! Tofua olen kerran aikaisemmin ostanut, laittanut ja syönyt ja se olikin niin mauton kokemus että enpä ole toiste moiseen herkkuun koskenutkaan. Mutta kymmenen kertaa pitää maistaa - sit vasta tietää oikeesti tykkääkö vaiko ei. (Tällä metodilla oon ite opettanu itteni syömään mm. ananasta ja parsakaalia ja isännän syömään kalaa ;)) Eli ei muuta kuin googlailemaan ja sit kauppaan.

Tofu itsessään on melkoisen mautonta tavaraa joten maustaminen nousee avainasemaan tofun laitossa. Ensimmäisessä kokeilussa paloittelin vaan maustamattoman tofun paloiksi, paistoin pannulla ja lisäsin mausteeksi tomaattipyreetä, hunajaa, suolaa, pippuria ja yrttejä. Tuli todella voimakkaan makuinen - ei hyvä. Käytin nuo kuutiot pekoniruukun tofu-versioon. Kyllähän sen söi...

Toinen versio olikin sitten jo paljon parempi! Suorastaan hyvää! Kolmantena miun piti kokeilla vielä paneroida tofuviipaleita ja paistaa pannulla, mutta teinkin vielä kakkosversiota toisen satsin! Tässä tuotokseni:



2 annosta

n. 100 g maustamatonta tofua

marinadi:
2 rkl oliiviöljyä
1 rkl valkosipulista chilikastiketta
2 tl tomaattipyreetä
2 tl hunajaa
mustapippuria
basilikaa

pannulle:
2 rkl kikherneitä
3 rkl tomaattimurskaa
suolaa

lisäksi:
spagettia

1. Sekoita marinadin ainekset yhteen. Paloittele tofu ja laita maustumaan vähintään pariksi tunniksi
2. Keitä spagetti pakkauksen ohjeen mukaan
3. Kaada tofu marinadeineen pannulle ja paistele viitisen minuuttia (roiskumisvaara!!)
4. Lisää kikherneet ja tomaattimurska ja paistele taas hetkinen
5. Lisää pannulle kypsä ja valutettu spagetti, sekoittele hetkinen ja mausta suolalla

12. helmikuuta 2010

Pekoniruukku

Tässä jälleen helppo ja nopea arkiruoka ohjekansioni uumenista kaivettuna (ohjeen alkuperästä ei ole hajuakaan). Helposti muunneltavissakin kun vaihtelee kasviksia ja juustoja ja tämänhän voi tehdä esim. broilerista tai jauhelihastakin. Kokeilin kuukauden ruokahaasteen innoittamana tätä myös tofulla, mutta enpä voi juurikaan sitä versiota kehua. Ei oikeen tofun maustaminen osunut kohdalleen. Mutta pekonisena oli oikein hyvää - ainakin minun mielestäni...muusta ruokaseurueesta en ole niinkään varma...



1 valkosipulin kynsi
1 kesäkurpitsa
200 g perunasipulisekoitusta
1 pkt pekonia
aurajuustoa
0,5 rkl kasvisfondia
1 tl basilikaa
0,5 tl mustapippuria
4 munaa

1. Kuullota pannulla hienonnettu valkosipuli, perunasipulisekoitus ja suikaloitu kesäkurpitsa. Mausta kasvisfondilla.
2. Voitele neljä pientä uunivuokaa ja jaa kasvisseos niihin
3. Lisää uuniuvokiin kasvisten päälle aurajuusto ja mausteet
4. Paista pekoni pannulla rapeaksi ja lisää paloiteltuna uunivuokiin (itse käytin valmista pekonimurua)
5. Tee pienet syvennykset jokaiseen vuokaan lusikan avulla. Riko jokaiseen syvennykseen muna ja kypsennä uunissa 175°/20-30 min. kunnes keltuainen on sopivasti hyytynyt

11. helmikuuta 2010

Kermainen riistakäristys

Käristys on herkkua! Poroahan se tietysti olla pitäis, mutta pakastealtaan valmiisiin käristyslihavalikoimiin kun täytyy turvata niin sieltä sitten saksanhirveä nappasin mukaan. Oikein hyvää tuli siitäkin. Joskus ainakin taisi olla olemassa kebab-käristyslihaakin... Eli kotitekoisesta kebabistakin tätä voisi tehdä. Pakastimessahan tuota herkkua pötköttää, eli testailemaan pitäis varmaan sit ruveta! Perunamuusia (luonnollisesti) ja keitettyjä kasviksia syötiin tämänkertaisen soosin kanssa.



100 g pekonia
250 g (poron)käristyslihaa
1 sipuli
2 dl kermaa
suolaa
pippuria
2 tl tomaattipyreetä
2 tl sinappia
persiljaa

1. Suikaloi ja paista pekoni ja ota syrjään
2. Kuori ja hienonna sipuli. Paista käristysliha ja sipuli melkein kypsäksi
3. Kaada joukkoon kerma ja hauduta noin 5 min.
4. Mausta ja lisää pekonisuikaleet. Kuumenna

10. helmikuuta 2010

Juustoinen metwurstikeitto

Nyt alkaa pikkuhiljaa löytyä taas kokkailuintoa - ja bloggaamisintoa myös. Eilisen illan vietin rentoutuen blogien parissa ja lueskellen seuraamieni blogien kuulumisia. Ihania uusia ohjeita siirtyi "testattavien" kansioon ja pari uutta kivaa blogiakin löysin (esim. Voisilmäpeliä ja Varsinainen talousihme). Uusia ohjeita ja ideoita pursuu tiedostot, kaapit ja digiboksi mutta ajattelin nyt kuitenkin avata oman hyväksi havaitun arkistoni. Omasta kansiosta ja alunperin jostain joskus löydetty keiton ohje tulee tässä.



2 rkl öljyä
1 valkosipulin kynsi
100 g purjoa
100 g metwurstia
n. 3 perunaa
0,5 tl paprikajauhetta
1 prk tomaattimurskaa
1 l vettä
1 kasvisliemikuutio tai kasvisfondia
1 tl timjamia
1 tl oreganoa
1 rkl hunajaa
2 dl pätkäspagettia
150 g sulatejuustoa

1. Hienonna sipulit ja kuullota niitä öljyssä kattilan pohjalla
2. Lisää paloiteltu makkara ja paprikajauhe. Kypsennä hetki
3. Kuori ja paloittele perunat ja lisää kattilaan. Kypsennä jälleen hetki
4. Lisää tomaattimurska, vesi ja kasvisliemikuutio. Mausta. Keittele viitisen minuuttia
5. Lisää pasta ja keitä kypsäksi
6. Lisää juusto ja kuumenna kunnes se sulaa.