19. elokuuta 2012

Kesäkurpitsapyttipannu

Myönnän! Tämä ruoka meni hieman överiksi. Tiesin kokkaavani vain itselleni ja valitsin kaupasta pienen kesäkurpitsan. Sitten valitsin kaupasta paketin pekonia – sitähän ei saa kuin yhden kokoisina pakkauksina (tai sitten tuplapakkauksina).

Kotona sitten paloittelin kesäkurpitsan ja paloittelin pekonin ja totesin melko nopsaan ainesosien määrien välillä vallitsevan hienoisen epäsuhdan. Pekonihan ei yleensä ole ruuassa se pääraaka-aine, vaan sen tehtävä on antaa hieman rasvaisuutta ja makua – sellaista mukavaa särmää. Mutta koska olin jo pilkkonut, niin tilanteesta ei voinut enää perääntyä. Pannulle vaan!

Kukaan pekonin ystävä ei varmaankaan epäile kun sanon ruuan olleen aivan törkeän hyvää (varsinkin kun annoksen päälle lupsautti vielä nokareen ranskankermaa). Kukaan keveän kasvisruoan ystävä ei voi ymmärtää kesäkurpitsan vähyyttä. Joka tapauksessa tätä kannattaa ehdottomasti tehdä; pekonin ystävät laittakoot pienen kesäkurpitsan ja kasvisten ystävät voivat laittaa suuremman. Ohje löytyi Ruokahommista – ehdottomasti tutustumisen arvoinen blogi kaikille jotka eivät sitä vielä ole omakseen löytäneet!



2 annosta

1 sipuli
1 valkosipulin kynsi
1 kesäkurpitsa
1 paketti pekonia
oliiviöljyä
paprikajauhetta
suolaa
mustapippuria

tarjoiluun ranskankermaa

1. Kuori ja hienonna sipulit, kuutioi kesäkurpitsa ja paloittele pekoni pienimmiksi paloiksi
2. Kuumenna öljy pannulla ja ripottele siihen paprikajauhetta. Kun öljy on kuumaa, lisää pannulle sipulit. Kuullota miedolla lämmöllä pehmeiksi
3. Lisää pannulle pekoni ja paista melkein kypsäksi
4. Lisää kesäkurpitsakuutiot ja jatka kypsentämistä hetki. Kesäkurpitsa saa jäädä napakaksi! Mausta ripauksella suolaa ja pippuria ja tarjoa ranskankermanokareen kera

15. elokuuta 2012

Omena-pekonisalaatti

Pikaisia yhden hengen salaatteja tuli tehtyä tänä kesänä – vai pitäisikö jo sanoa menneenä kesänä -yllättävän paljon. Tämä Sillä sipulista löydetty salaatin ohje oli mukava yllätys. Muutamalla raaka-aineella sai lautaselle aamupäivän salaatin joka oli yhtä aikaa keveä, tuhti, raikas ja täyteläinen. Eipä siitä sen enempää. Tehkää tätä! Ja käyttäkää Granny Smith –omppuja!



1 annos

salaattia
pari kesäpunasipulia
1 vihreä omena
5 viipaletta pekonia

kastike:
1 rkl ranskankermaa
1 rkl balsamiviinietikkaa
1,5 tl sokeria
1 tl dijon-sinappia
ripaus suolaa
ripaus pippuria

1. Paista pekonisiivut rapsakoiksi pannulla omassa rasvassaan. Paloittele pienemmiksi paloiksi
2. Kuori ja viipaloi omena ja hienonna sipulit. Revi salaatti lautaselle ja ripottele sipulit päälle. Asettele päällimmäiseksi omena- ja pekoniviipaleet
3. Valmista kastike vispaamalla ainekset sekaisin pienessä kulhossa. Valuta kastike salaatin päälle

12. elokuuta 2012

Helpot sienipiiraat

Syksy ja sienet alkavat kolkutella ovelle. Äitini ensimmäinen sienireissu tuotti tulokseksi pääasiassa matoisia tatteja ja vanhaksi menneitä rouskuja. Saa nähdä millaiseksi sienitarjonta tänä vuonna kehittyy. Oma sienisaaliini jäänee tänä syksynä nollaan ajan puutteen vuoksi. Siitäkin huolimatta käytin viimeiset kuivatut tatit viikonlopun herkutteluun. Tein ihania - ja ennen kaikkea nopeita – sienipiiraita joissa kaikki maut olivat taas niin kohdallaan kuin vain olla voi.

Ohjeen löysin Sillä sipulista. Merituuli kirjoitti käyttäneensä sienipiiraisiin nimenomaan oman puutarhan yrttejä ja kehui niiden voimakasta makua verrattuna kaupasta ostettuihin yrtteihin. Itselläni on parvekkeella ruokakaupasta ostettu rosmariiniruukku joka on keväisen typistyksen jälkeen saanut kasvaa ja tuuheutua rauhassa. Leikkasin nyt muutaman nuoren oksan näitä piiraita varten ja ihmettelin itsekin yrtin voimakasta tuoksua. Myös maku erottui selvästi sienipiiraista. Lieneekö kauppojen yrtit kasvihuonetavaraa? Hyvin todennäköisesti! Omalla parvekkeella oikean auringon voimalla saanee yrtteihinkin luonnollisen maun ja tuoksun!



5 voitaikinalevyä
3 kourallista kuivattuja herkkutatteja (Toki voit käyttää tuoreitakin sieniä!)
nokare voita
1 sipuli
1 rkl tuoretta rosmariinisilppua
2 rkl tuoretta persiljasilppua
suolaa
mustapippuria
parmesaania

1. Ota voitaikinalevyt sulamaan hyvissä ajoin ennen leipomista
2. Laita kuivatut sienet pehmenemään veteen noin puoleksi tunniksi
3. Sulata voi pannulla. Kuori ja hienonna sipuli ja kuullosta silppu pehmeäksi voissa
4. Purista sienistä ylimääräinen vesi ja hienonna niitä halutessasi. Lisää sienet pannulle ja paistele hetkinen
5. Mausta sieniseos rosmariinilla, persiljalla, suolalla ja mustapippurilla
6. Levitä voitaikinalevyt uunipellille ja jaa sieniseos taikinalevyjen päälle tasaisesti. Raasta päälle parmesaania
7. Paista 200 asteessa 15 minuuttia

10. elokuuta 2012

Chorizo-couscous

Työt ovat alkaneet. Itse asiassa jo kolmisen viikkoa on pakerrettu. Päivät ovat täysiä ja pää on tyhjä, eli keittiössä ollaan palattu arkisiin kuvioihin. Pastaa, jauhelihaa, seitä, nuudeleita. Kasvislokerossa odottaa puolikas kaali raastamista, tarjoushinnalla ostettu paprikapakkaus ja kesäkurpitsa josta pojat haluaisivat raastesalaattia (ihmeiden aika ei ole ohi!). Siellä odottavat, en ole jaksanut tehdä niille mitään. Lohduttaudun taas ajatuksella että syömme terveellisesti töissä ja hoidossa.

Mutta palatkaamme vielä työn aloittamisen aikoihin. Aloitin työvuoteni aivan uudessa vastavalmistuneessa päiväkodissa. Ensimmäisenä päivänä käytössämme oli mikro, kahvinkeitin ja jääkaappi. Toisena päivänä saimme mukit ja aterimet. Kolmantena päivänä kahvihuoneeseen ilmestyi lisäksi vielä pöytä ja tuolit. Sanomattakin on selvää että päiväkoti ei sisältänyt lapsia eikä ruokaa noina ensimmäisinä päivinä, joten eväslinjalla mentiin. Ja eväät syötiin kotoa tuodulla lasten haarukalla suoraan pakasterasiasta.

Mutta ruoka oli lämmintä ja se oli hyvää ja sillä lähti nälkä! Se oli couscousia ja mausteista makkaraa. Sen ohje löytyi Uneliaasta keittiöstä.



2-3 annosta

4 pientä kevätpunasipulia varsineen
100 g chorizoa
öljyä
3 dl esikäsiteltyjä kikherneitä
ruohosipulisilppua 2,5 dl couscousia
2,5 dl kiehuvaa vettä

1. Leikkaa sipulit ohuiksi renkaiksi ja paloittele makkara sopiviksi paloiksi. Kuumenna öljy kasarissa ja paistele sipulirenkaita ja makkaraa miedolla lämmöllä kunnes sipuli on pehmeää
2. Lisää kasariin kikherneet, ruohosipulisilppu ja couscous ja sekoita
3. Kaada kasariin kiehuva vesi ja sekoita pikaisesti. Nosta kasari pois levyltä ja laita kansi päälle. Anna couscousryynien hautua kannen alla kunnes kaikki vesi on imeytynyt niihin
4. Lorauta couscousin sekaan tilkkanen öljyä ja sekoittele suurimot irtonaiseksi

5. elokuuta 2012

Feta-vesimelonisalaatti

Vesimeloni on ihana loppukesän herkku ja poikien hedelmätoivelistan ykkönen. Vaikka kauppoihin onkin tullut näppäriä hieman pienempiä vesimeloneja niiden kahdeksankiloisten kuulien tilalle, täytyy polkupyörällä kaupassa käyvänä valita ostaako vesimelonin vai viikon ruokaostokset. Molempia ei saa millään kyytiin mahtumaan. Välillä täytyy kyllä uhrautua ja tehdä kaksi kauppareissua – ihan vaan sen melonin vuoksi. Onneksi vesimelonista riittää syömistä useammalle kerralle. Viimeksi melonia popsittiin aamu- ja iltapalan hedelmänä ja pari viipaletta riitti minulle kesäiseen lounassalaattiinkin. Ohje Ruokahommista.



1 annos

puolikas keräsalaatti
5 kirsikkatomaattia
palanen vesimelonia
0,5 dl cashewpähkinöitä
muutama basilikan lehti
100 g fetaa
merisuolaa
mustapippuria
oliiviöljyä
balsamiviinietikkaa

1. Huuhtele salaatti ja revi pienemmiksi paloiksi. Huuhtele ja halkaise kirsikkatomaatit ja paloittele vesimeloni. Nostele ainekset lautaselle
2. Lisää salaattiin basilika ja pähkinät. Murustele päälle feta
3. Mausta suolalla, pippurilla, oliiviöljyllä ja balsamiviinietikalla

4. elokuuta 2012

Kantarelli-pekonikastike pastalle

Paljon niistä puhutaan. Niistä kantarelleista. Ja jopa kanttareilleista. Keltavahveroistakin – joihin ei tule puheessakaan kaksoiskonsonanttia. Kirjoitusasusta käydään keskustelua varmaan joka syksy. Kantarelli tai kanttarelli – sinällään ihan sama. Herkku on herkku vaikka voissa paistaisi! Tai pitäisiköhän sanoa että erityisesti silloin kun sen voissa paistaa!

Varmaan kaikki ylipäätään sienistä pitävät ovat sitä mieltä että kantarelli on parhaita ruokasieniämme. Haluttua ja etsittyä herkkua. Itse olen joskus kerran syönyt kantarelleja, enkä muista kokemuksen olleen kovinkaan kummoinen. Mutta enhän ole muistakaan sienistä aikaisemmin välittänyt. Pikkuhiljaa on nyt sienimetsänherkkuja tullut maistettua ja niihin ihastuttua: ensin herkkutatti ja lampaankääpä, sitten suppilovahvero ja korvasieni. Ja nyt viimein myös kantarelli.

Sain päivänä eräänä tekstiviestillä kysymyksen ottaisinko kantarelleja kotiin tuotuna. Kysymykseen täytyi vastata ihan isoilla kirjaimilla myöntävästi ja illalla sain pari pientä nyssäkkää maisteltavaksi. Ensimmäinen testi oli luonnollisesti paistaa sienet voissa valurautapannulla, sipaista ruisleivän päälle hieman voita, sienet päälle ja parvekkeelta ruohosipulia pintaan. I-H-A-N-A-A!!!

Seuraavana päivänä tein lopuista sienistä kastikkeen pastalle. I-H-A-N-A-A!!! Ja toimii varmasti ihan millä sienillä tahansa!

Tätä lisää!



1-2 annosta

4 viipaletta pekonia
200 g kantarelleja
1 kesäsipuli varsineen
2 dl kuohukermaa
suolaa
mustapippuria
1 rkl persiljasilppua

1. Paloittele pekoni pienehköiksi paloiksi ja paista se kypsäksi omassa rasvassaan paistinpannulla
2. Puhdista sienistä roskat ja paloittele niitä hieman halutessasi. Hienonna sipuli. Lisää sienet ja sipuli pannulle pekonin sekaan. Lisää tarvittaessa nokare voita tai tilkkanen öljyä. Paistele kunnes neste on pannulta haihtunut
3. Lisää pannulle kerma ja keitä kasaan 5-10 minuuttia kunnes kastike on sopivan sakeaa
4. Mausta suolalla, pippurilla ja tuoreella persiljalla. Tarjoa nauhapastan kera

2. elokuuta 2012

Juustokiekot

Kun näin tämän ohjeen kesäisine oheiskuvineen, pystyin suunnilleen maistamaan juuston maun suussani. Tiesin heti täydellisen juuston tähän leivonnaiseen, Skåne meijerierin Glimminge Port Salutin! Ohjeen testaaminen on ollut mielessäni jo pitkään ja nyt vihdoin sain aikaiseksi kokeilla. Sirpan postaus hehkui aurinkoa ja lämpöä, meidän keittiössä juusto tuoksui harmaana ja sateisena kesäpäivänä. Onneksi leipominen ei ole säästä kiinni ja juustoisista herkkupaloista tuli juuri niin juustoisia kuin olin ajatellutkin. Ihanaa!



n. 25 kpl

taikina:
6 dl vehnäjauhoja
3 tl leivinjauhetta
1 tl suolaa
3 dl juustoraastetta
3 dl kermaviiliä (korvasin yhden desin turkkilaisella jogurtilla)
0,75 dl oliiviöljyä

täyte:
1,5 dl juustoraastetta
2 kananmunaa
2 rkl ruohosipulisilppua

1. Valmista taikina: sekoita kuivat aineet kulhossa. Lisää juustoraaste, kermaviili ja öljy. Sekoita tasaiseksi taikinaksi käsin. Kauli taikina suorakulmion muotoiseksi levyksi
2. Valmista täyte: sekoita ainekset sekaisin ja levitä seos taikinalevyn päälle
3. Rullaa levy rullaksi. Leikkaa rullasta palasia ja laita ne lappeelleen uunipellille leivinpaperin päälle. Paista 200 asteessa n. 20 minuuttia